Siirry pääsisältöön

Verenkiertovajaus

Normaalista verenkierrosta kertovat normaali tajunta, ihon väri ja lämmin periferia. MAP 65-70 mmHg, syke 55-90, spontaani diureesi ilman furosemidipiiskaa (köyhän lääkärin cardiac output -mittari), ei asidoosia eikä hyperlaktemiaa. Sokki on tila, jossa verenkierto ei kykene täyttämään kudosten hapentarvetta. 


Kliiniset ikkunat

Kliinisten ikkunoiden kautta voi arvioida kudosperfuusiota.

1. Perifeerinen ikkuna

  • Ihon väri ja lämpötila
2. Munuaisikkuna
  • Diureesi <0,5 ml/kg/h -> häiriö
  • 80 kg -> 40 ml/h
3. Neurologinen ikkuna
  • tajunnan tason häiriöt, sekavuus
  • Vasta vakavassa kudosperfuusion häiriössä

Tajunnan tason häiriö

Mittaamattomissa oleva/hyvin matala verenpaine ja tajunnan tason häiriö -> välitön hengenvaara! Ei vaihdella mittareita! Lievempi tajunnan häiriö/sekavuus yleistä sepsiksessä (raajat lämpimät).


Systemaattinen arviointi

Voi  VERENPAINE (90/65 mmHg raja-arvona, hyvästä verenpaineesta huolimatta voi mennä huonosti)
Voi  VIILEÄ PERIFERIA, KYNSIPEDIN PERFUUSIO (vasokonstriktio, distributiivisessa sokissa vasodilataatio)
Kun  KIIVAS SYKETAAJUUS (tai hyvin harva, >90 jo takykardiaa, 130-140 hidastettavaa tasoa)
On  OLIGURIA (herkkä mittari)
Vaikeeta  VERIKOKEET happo-emästasapaino ja laktaatti ((aB-)VEKAAS+laktaatti, laktaatti >2 mmol/l sokissa)


Kun todetaan verenkiertovajaus

1) Ensitoimet hengissä pitämiseksi
  • Ei hengitystä -> elvytys
  • Jos tajunta sammuu eikä pulssia tunnu-> elvytys
  • Matala verenpaine ja pulssi tuntuu -> nesteytys Ringer/Plasmalyte
  • Jos syst <80 mmHg, eikä tila korjaudu nopeasti nesteytyksellä, soitto päivystävälle ensihoitolääkärille -> harkitaan vasopressoria (noradrenaliini), tavoitteena MAP (mean arterial pressure) >65 mmHG. Hallitsemattomassa verenvuodossa sallitaan matalampi paine
  • Hätätilanteessa sallitaan 0,02-0,05 mg iv-kerta-annoksin adrenaliinia

2) Työdiagnoosi ja hoidon suuntaaminen
  • kardiogeeninen/hypovoleeminen/obstruktiivinen sokki vai septinen?
  • Selvitä anamneesi
  • Kiinnitä huomiota ihon väriin ja periferian lämpöön sekä kaulalaskimon täyteisyyteen
  • Matala verenpaine, sekavuus ja lämmin periferia -> sepsis? -> antibiootit, hypovolemian korjaus, tarvittaessa vasokonstriktoiva lääkitys (noradrenaliini-infuusio)
  • Hypovolemiassa kaulalaskimo tyhjä, oikean eteisen vetovaikeudessa täysi (intratorakaalinen syy eli obstruktiivinen sokki, ei kuitenkaan aina näy kaikilla!)
  • Obstruktiivisessa sokissa kaulavaltimon pullotus, sinerrys erityisesti jos perikardiumtamponaatio tai tensiopneumothorax; hoitona pleuran dreenaus, perikardiumin punktio tai avaus tai keuhkoembolian liuotushoito
  • Hypovolemiassa  täyttönesteytys (jalkojen nostotesti eli nouseeko verenpaine)
  • Kardiogeenisessä sokissa anamneesi, EKG, ultraääni; Akuuttia iskemiaa? Pumppausvajaus muusta syystä? Rytmiongelma? Läppäongelma?
  • Taustalla voi olla useita näistä!
  • Hoito aloitetaan yleensä nesteytyksellä ja tarvittaessa verenpainetta kohottavalla lääkityksellä. Tehdään huolellinen anamneesi, EKG, PVK, aB-VEKAAS+laktaatti, CRP+muu infektiodiagnostiikka sekä usein sydämen ultraääni
3) Spesifinen diagnoosi ja hoito.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kardiovaskulaarinen patologia: sydän

Sydän painaa normaalisti naisilla 250-300 g ja miehillä 300-350 g.  Oikean kammion paksuus on 3 mm, vasemman maksimissaan 15 mm.  Sydämen toimintahäiriöiden patofysiologian perusmekanismit 1. Pumppausfunktion häiriöt systolinen dysfunktio - kammio ei tyhjene normaalisti diastolinen dysfunktio - kammio ei relaksoidu riittävästi 2. Verenvirtauksen häiriintyminen systeeminen hypertensio läpän ahtauma aortan koarktaatio 3. Takaisinvirtaus läppävuoto 4. Oikovirtaus kongenitaaliset anomaliat 5. Johtumishäiriöt arytmiat - johtumisen hidastuminen tai loppuminen 6. Sydämen tai suuren suonen ruptuura 1. Kongenitaaliset anomaliat  Kehittyvät raskausviikoilla 3-8, yleensä tuntemattomasta systä (vihurirokko, diabetes, teratogeenit, geenit). Harvinaisia, mutta lapsilla yleisimpiä  sydämen vajaatoiminnan aiheuttajia. Atresia tarkoittaa synnynnäistä suonen täydellistä ahtaumaa. Jaottelu hemodynaamisten vaikutusten mukaisesti: Oikovirtaus oikealta vasemmalle - syanoosi pulmonaalivere...

Elektrolyyttitasapaino

Natrium 137-144 mmol/l Natrium on tärkein solunulkoinen elektrolyytti, ja se vaikuttaa eniten plasman osmolariteettiin. Diabeteksessa ja munuaissairauksissa: P-Osmolariteetti = 2x P-Na + B-Gluk + P-Urea Natriumin ja kloridin erotus  ([Na+-Cl-) on normaalisti 34-38 mmol/l, <30 ja >40 voidaan pitää poikkeavana. Tämä voi aiheuttaa happo-emästasapainon häiriön (kloridin määrän laskiessa bikarbonaatin määrä kasvaa -> hypokloreeminen metabolinen alkaloosi ja kloridin määrän kasvaessa bikarbonaatin määrä vähenee -> hyperkloreeminen metabolinen asidoosi). Hyponatremia Tavallisin elektrolyyttihäiriö on hyponatremia, joka aiheuttaa nopeasti kehittyneenä mm. aivokudoksen turpoamista osmoottisesti -> neurologisia oireita. Plasman laimenemista tai veden kertymistä voivat aiheuttaa mm. pahoinvointi, kipu, hypoglykemia, hyperkortisolismi, lääkkeet, SIADH (Syndrome of Inappropriate Antidiuretic Hormone Secretion) ja polydipsia. Natriumin puutetta voivat aiheuttaa oksentelu, ripuli, ...