Siirry pääsisältöön

Vitaalielintoimintojen arviointi

Vitaalielintoimintojen kliininen arviointi on aina ensisijainen elektroniseen valvontaan nähden. Välittömästi potilaan selviytymiseen vaikuttavat elintoiminnot ovat hengitys, verenkierto ja keskushermosto. Viiveellä vaikuttavat maksan, munuaisten, luuytimen, suoliston, immuunijärjestelmän ja umpieritysrauhasten toiminta. 

Ensiarvio

A airway

B breathing

C circulation

D diasbility (karkea neurologinen arvio)

E exposure

Hengittääkö potilas? 

Tarkista tajunnantaso (hypoksemia, hiilidioksidinarkoosi, huom. tajunnan heikkeneminen preterminaalioire), hengitystilavuus, hengitysliikkeiden symmetria, tutki rintakehä (perkussio, palpaatio, auskultaatio) ja ennen kaikkea tarkista hengitystaajuus. Huom. pulssioksimetri ei huomioi CO2-osapainetta. Ei dyspneaa, ei takypneaa, tajunnan taso normaali -> ei vakavaa hengityksen häiriötä

Rintakehän perkussiossa tympaniittinen, kumiseva löydös viittaa ilmarintaan, ja kiinteä löydös nesteeseen tai atelektaaseihin. Auskultaatiossa huomioidaan symmetria, vinkunat ja rohinat.


Kiertääkö veri?

Kudosperfuusiosta/sydämen minuuttitilavuuden riittävyydestä kertovat tajunnan taso, syketaajuus (50-90/min) sentraaliset ja perifeeriset pulssit, ihon lämpötila, virtsaneritys (>0,5 ml/kg/h eli 80 kg 40 ml/h), verenpaine (90/65 mmHg, kroonikolla korkeampi), kynsipedin kapillaariperfuusio. Verivolyymia voi arvioida kaulalaskimon täyttöasteen, pulssien, perifeeristen laskimoiden täyttöasteen ja ihon lämpötilan avulla.

Sokki?

1. Hypovoleeminen sokki

  • riittämäton verivolyymi
  • preload-ongelma

2. Distributiivinen sokki

  • verenkierto jakautunut epätarkoituksenmukaisesti
  • afterload-ongelma
  • verenpaine matala
  • septinen, anafylaksinen tai spinaalinen sokki
3. Kardiogeeninen sokki
  • sydämen huono kontraktiliteetti tai rytmi
4. Obstruktiivinen sokki
  • este sydämen täyttymisessä tai tyhjentymisessä 
VOI OLLA USEITA SYITÄ!

Tajunnan taso

Glasgow Coma Scale (GCS) 3-15 pistettä

Silmien avaus 1-4 p.

Liikevaste 1-6 p.

Puhe 1-5 p.

Alle 8 pistettä (ja/tai liikevaste alle 5) -> vakava tajunnan tason häiriö, vaatii usein intubaation ja kontrolloidun ventilaation. Myös lievempi tajunnan häiriö voi olla merkki vakavasta sairaudesta. 

Tajunnan häiriön syitä


D diabetes
A anoksia
I intoksikaatio
M meningiitti tai muu infektio

M metaboliset syyt (hyponatremia, hepaattinen enkefalopatia) (CT, MRI)
E epilepsia, enkefaliitti (EEG tarvitaan)
H hematooma (SAV ym.)
U ulkoilma -> hypotermia

Hoitona leikkaus, liotushoito, trombektomia, infektioiden hoito sekä peruselintoimintojen tukeminen.

NEWS - aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmä

A Happisaturaatio
B Hengitystaajuus, lisähappi käytössä
C Systolinen verenpaine, syketaajuus
D Tajunnan taso
E Lämpötila

Yli 7 pistettä -> hoitava lääkäri, Met-soitto
5-6 pistettä, yksittäinen 3 pisteen arvio tai huoli potilaasta -> hoitava lääkäri, hoidon tehostus ja tilan tarkkailu
0-4 pistettä -> jatka hoitoa, ilmoita muille hoitajille tilan muutoksista


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kardiovaskulaarinen patologia

Verisuonivaurioiden patologisanatomiset perustyypit ovat stenoosi, obstruktio, dilataatio ja ruptuura. Endoteelisoluvaurio stimuloi endoteelia tuottamaan neointimarakenteita, jotka voivat aiheutaa stenoosia pienissä ja keskisuurissa suonissa. Endoteeliärsytystä aiheuttavat infektio, inflammaatio (autoimmuuni), trauma (hypertensio, intravaskulaaritoimenpiteet) sekä toksiinit (hapettuneet lipidit ateroskleroosissa, tupakan ainesosat). Endoteelin dysfunktio aiheuttaa prokoagulatiivisen kaskadin alkamisen, mikä voi johtaa mm. tromboosiin ja ateroskleroosiin. Arterioskleroosi Aneurysmat Dissekaatio Vaskuliitit Verisuoniperäiset kasvaimet 1. Arterioskleroosi Kolme tilaa, joille tyypillistäsuonen lumenin kovettuminen, seinämän paksuuntuminen ja elastisuuden väheneminen; ateroskleroosi Mönckebergin arterioskleroosi arterioloskleroosi Ateroskleroosi Eli valtimonkovettumatauti, suurin kuolleisuuden aiheuttaja länsimaissa. Krooninen valtimoseinämän inflammatorinen vaste endoteelivauriolle. Valtim

Elektrolyyttitasapaino

Natrium 137-144 mmol/l Natrium on tärkein solunulkoinen elektrolyytti, ja se vaikuttaa eniten plasman osmolariteettiin. Diabeteksessa ja munuaissairauksissa: P-Osmolariteetti = 2x P-Na + B-Gluk + P-Urea Natriumin ja kloridin erotus  ([Na+-Cl-) on normaalisti 34-38 mmol/l, <30 ja >40 voidaan pitää poikkeavana. Tämä voi aiheuttaa happo-emästasapainon häiriön (kloridin määrän laskiessa bikarbonaatin määrä kasvaa -> hypokloreeminen metabolinen alkaloosi ja kloridin määrän kasvaessa bikarbonaatin määrä vähenee -> hyperkloreeminen metabolinen asidoosi). Hyponatremia Tavallisin elektrolyyttihäiriö on hyponatremia, joka aiheuttaa nopeasti kehittyneenä mm. aivokudoksen turpoamista osmoottisesti -> neurologisia oireita. Plasman laimenemista tai veden kertymistä voivat aiheuttaa mm. pahoinvointi, kipu, hypoglykemia, hyperkortisolismi, lääkkeet, SIADH (Syndrome of Inappropriate Antidiuretic Hormone Secretion) ja polydipsia. Natriumin puutetta voivat aiheuttaa oksentelu, ripuli, niuk